Hotelli Ilveksen suurremontissa hyödynnettiin kiertotalouden mahdollisuuksia: yli 800 ikkunalasia uusioraaka-aineeksi

Tampereen Tammerkoski on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Näkymää hallitsevat vanhat Finlaysonin, Tampellan ja Takon tehdaskiinteistöt, koskeen rakennetut voimalaitokset ja Tampereen ydinkeskusta-aluetta halkovat sillat. 1980-luvulla kosken alajuoksun kohdalle rakennettiin kauppakeskittymä Koskikeskus ja sen viereen 63 metrin korkeuteen kohoava hotelli Ilves.

Joulukuussa 2020 Original Sokos Hotel Ilves sulkeutui peruskorjauksen vuoksi. Hotelli koki 11 kuukauden aikana täydellisen uudistuksen: kaikki hotellihuoneet sekä aula-, kokous- ja ravintolatilat remontoitiin.

– Uudistuksella varmistamme hotellin houkuttelevuuden myös tulevina vuosikymmeninä. Ilves on tamperelaisille rakas paikka, ja halusimme kunnioittaa sen alkuperäistä henkeä uudistuksessa, hotellin omistavan työeläkevakuuttaja Kevan kiinteistösijoitusjohtaja Carl-Henrik Roselius kertoo.

Kiertotalouden uudet mahdollisuudet käyttöön

Uudistustyö oli mittava, puolitoista vuotta suunniteltu projekti. Toistasataa ammattilaista työskenteli purkamiseen, uuden rakentamiseen, LVI- ja sähkötöihin, sisustamiseen ja maalaamiseen liittyvissä tehtävissä.

Saneerauksen yhteydessä vaihdettiin myös hotellihuoneiden kaikki reilut 800 ikkunaa sekä lisäksi suurikokoisia muiden tilojen ikkunoita. Normaalisti ikkunat olisi kuljetettu kaatopaikkajätteeksi tai murskattavaksi muun rakennusjätteen mukana. Nyt tekniikan kehittyminen ja kiertotalouden mahdollisuudet haluttiin kuitenkin ottaa uudella tavalla huomioon käsittelemällä käytöstä poistettavat ikkunat. Niistä saatu lasi otettiin tarkasti talteen uudelleen käytettäväksi.

Hotellin remontista vastaava Skanska halusi hyödyntää suurremontissa syntyvän rakennusjätteen mahdollisimman tehokkaasti.

– Pyrimme jatkuvasti parantamaan kiertotaloutta ja kierrätystä omassa toiminnassamme. Taloudellisten etujen lisäksi kierrätysmateriaalien parempi hyödyntäminen on yksi keino pienentää päästöjämme, sillä uusiomateriaalien hiilijalanjälki on usein pienempi. Lisäksi hukan minimoinnin, paremman lajittelun ja kierrätyksen myötä myös materiaalien ja jätteen kuljetuksista aiheutuvat päästöt vähenevät, ympäristöpäällikkö Hanna-Maija Tikka Skanskalta sanoo.

Kierrätysprosesseissa ajoitus nousee tärkeään rooliin. Eri toimijoiden on oltava mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, jotta urakkarajat materiaalien kierrättämisen ja uudelleen käytön osalta saadaan huomioitua aliurakkasopimuksissa.

– Työmailla on toimittava logistiikan ja aikatauluhallinnan ehdoilla. Tuotteiden varastointiin ei yleensä ole ylimääräistä tilaa, vaan logistiikan tulee pelata tuotannon tahdissa. Kierrätystoimijoiden pitää sitoutua työmaan tuotannon aikatauluun, työpäällikkö Milja Leppänen Skanskalta korostaa.

Uudella palvelumallilla parempiin tuloksiin

Hotelli Ilveksen ikkunoiden uudistamisprojektissa toimintatapa perustui toimintamalliin, jossa kiertotalouden mahdollisuudet haluttiin ottaa uudella tavalla käyttöön. Ratkaisu oli myös kokonaistaloudellisesti erittäin houkutteleva. Ikkunalasit toimitettiin Tampereelta naapurikaupunki Nokialle. Revisol Oy käsitteli lasilinjastollaan ikkunat niin, että lasi ja muut ikkunan eri materiaalit, kuten puu ja metallit, saatiin mahdollisimman tarkasti hyödynnettäväksi.

– Hotelli Ilveksen ikkunasaneeraus oli kierrätyspalvelumme ensimmäinen tämän kokoluokan kohde. Revisol-palvelumallin tavoitteena on parantaa saneeraus- ja purkukohteiden kierrätysastetta. Vaikka olemme palvelun kanssa vasta alkutaipaleella, olemme pystyneet ottamaan talteen ja toimittamaan teollisuudelle uusioraaka-aineeksi yli miljoona kiloa lasia, joka olisi aiemmin päätynyt kaatopaikoille, avainasiakaspäällikkö Tero Peltomäki Revisolilta kertoo.

Ilveksen remontissa lasia ja ikkunoiden runkojätettä saatiin hyödynnettäväksi yli 30 000 kiloa.

– Aina ei ole helppoa muuttaa vakiintunutta toimintatapaa, mutta Skanska lähti rohkeasti muutokseen mukaan ja kokeilemaan uutta palvelumallia. Tämä oli merkittävä askel eteenpäin, Peltomäki kiittelee.

Kaatopaikkajätteestä laatuluokan uusioraaka-aineeksi

Lasimurskeen tie jatkui Nokialta Hyvinkäälle, jossa Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä Saint-Gobain ISOVER hyödynsi murskeen uusioraaka-aineeksi lasivillan valmistukseen.

– Tutkimukset osoittavat, että ikkunalasia päätyy aivan liikaa kaatopaikkajäätteeksi. Kaiken lasimassan kohdalla kierrättäminen ei onnistu, mutta Ilveksen remontissa lasimassan toiminnallisuus ja suorituskyky riittivät uusiokäyttöön mainiosti. Huolella rakennettu yhteistyömme Revisolin kanssa ottaa huomioon tarkat laatukriteerit lasivillan valmistukselle, vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser Saint-Gobain Finlandilta kertoo.

– On upea juttu, että saamme kierrätysmateriaalimme kotimaasta. Kierrätyssirun hyödyntäminen parantaa lasivillan valmistamisen energiatehokkuutta 30 % ja säästää neitseellisiä raaka-aineita, kuten hiekkaa. Kiertotaloudessa tarvitaan toimijoita kierrätysketjun matkan varrelle, ja Revisolin valistuneempi osaaminen on operaattorina tässä avainroolissa, Kaiser lisää.

Lisätiedot:

Skanska Oy
Työpäällikkö Milja Leppänen
puh. 040 765 1845, milja.leppanen@skanska.fi

Saint-Gobain Finland Oy
Vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser
puh. 0400 289 933, anne.kaiser@saint-gobain.com

Revisol Oy
Avainasiakaspäällikkö Tero Peltomäki
puh. 044 475 7008, tero.peltomaki@revisol.fi

Tarjouspyyntölomake

* pakollinen kenttä