Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys

Kuten erään asiakkaamme edustajakin rakennustyömaalla totesi: ”Tehtävämme ei ole tuottaa jätettä, mutta ne jätteet, jotka toiminnastamme syntyy, tulee lajitella huolellisesti”. Rakentamista koskeva lainsäädäntö on muuttunut ja erilliskeräysvaatimuksia on tullut lisää. Monilla työmailla tuskaillaan miten toteuttaa kiristynyttä lainsäädäntöä ja onko sitä edes mahdollista toteuttaa. Kyllä se on mahdollista, se vaatii vain panostusta asiaan – ja saman tahtotilan omaavan palveluntarjoajan kumppaniksi.

Vastuu jätteiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä kasvaa

EU:n ja Suomen jätelainsäädäntö velvoittaa, että rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 % tulisi valmistella uudelleenkäytettäväksi, kierrättää tai hyödyntää muulla tavalla materiaalina. Tämä ei kuitenkaan koske maa- ja kiviainesjätteittä, eikä vaarallista jätettä. Ympäristöministeriön mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävien lisätoimien tekemistä välittömästi, jotta jätteiden erilliskeräys ja hyödyntäminen lisääntyisi. Heidän mukaansa hyödyntämisaste Suomessa on ollut viime vuosina vain 50–60 % luokkaa.

Asiakastyömailla lajitteluihin on kiinnitetty huomiota. Ensisijaisesti työmailla on suuri tahtotila toimia lakien ja asetusten mukaisesti, mutta myös rahallisella näkökulmalla on merkitystä, sillä hyvin tehdyt syntypaikkalajittelut säästävät rahaa.

Ympäristöministeriö huomauttaa, että jätehuolto työmailla on järjestettävä rakennus- ja purkujätteen haltijan toimesta siten, että mahdollisimman suuri osa syntyvästä jätteestä on etusijajärjestyksen mukaisesti mahdollista valmistella uudelleenkäyttöön, kierrättää tai hyödyntää materiaalina. Rakennus- ja purkujätteen haltija on rakennushankkeeseen ryhtyvä, päätoteuttaja tai urakoitsija, jolle jätehuollon järjestämisvastuu on annettu sopimuksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä.

Lain ja suositusten vaatima erilliskeräys

Laki edellyttää erilliskeräyksen järjestämistä vähintään seuraaville jätteille:

  1. betoni, tiili, kivennäislaatat ja keramiikka mahdollisuuksien mukaan lajiteltuina jätelajeittain;
  2. bitumi ja kattohuopa;
  3. kipsi;
  4. kyllästämätön puu;
  5. metalli;
  6. lasi;
  7. muovi;
  8. paperi ja kartonki;
  9. mineraalivillaeriste;
  10. asfaltti;
  11. maa- ja kiviaines.

Listaa pitää jatkaa, sillä myös vaaralliset jätteet on kerättävä erikseen. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät POP-jätteet pitää pyrkiä tunnistamaan ja myös erilliskeräämään jatkokäsittelyjä varten. Sähköjohtojen erilliskeräys on suositeltavaa järjestää. Myös muu työmaalla syntyvä jäte on mahdollisuuksien mukaan lajiteltava ja toimitettava kierrätettäväksi tai muutoin materiaalina hyödynnettäväksi.

Jos työmaalla syntyy huomattavan suurina määrinä tiettyä tasalaatuista jätettä, kuten kalvomuovijätettä, se on pyrittävä keräämään erikseen. Näin voidaan parantaa jätteen korkealaatuista ja tehokasta kierrätystä.

Huomattavan suurena määränä voidaan pitää esimerkiksi määrää, jonka keräämiseen on rakennus- tai purkutyömaalla varattava oma keräysväline tai välivarastointipaikka.
Osan jätejakeista voi kerätä työmaalla samaan keräysvälineeseen ja toimittaa lajittelulaitokseen eroteltavaksi. Tällöin on varmistettava, että yhteiskeräys ei kuitenkaan heikennä jätteiden laatua, eikä vähennä mahdollisuuksia uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai muuhun hyödyntämiseen.

Lajitteluvelvollisuuksista poikkeaminen

Lajitteluvelvollisuuksista voi poiketa vain tietyissä, tarkoin määritellyissä tapauksissa (kts. jätelain 15 §). Poikkeaminen on osattava tarvittaessa perustella valvontaviranomaiselle. Poikkeamisen syy voi olla esimerkiksi rakennus- tai purkutyömaalla syntyvän jätteen huomattavan vähäinen määrä tai jätteen asianmukaisen hyödyntämispalvelun puuttuminen.

Jätelain noudattamista rakennus- ja purkujätteiden jätehuoltoa valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Nämä viranomaiset voivat toimia yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.

Palveleva jätehuollon kumppani

Meillä palveluntarjoajilla on merkittävä rooli tässä kokonaisuudessa – suurin asia ehdottomasti on tahtotila. Kun on vahva halu suorittaa syntypaikkalajittelua työmailla, päästään välittömästi useita askeleita lähemmäs vaadittua lopputulosta. Jos tämä tahtotila puuttuu, ei päästä lain edellyttämään lopputulokseen. Useissa keskusteluissa on noussut esille oleellisesti myös keräysvälineet. Ilman toimintaan soveltuvia ja sopivia keräysvälineitä syntypaikkalajittelu on merkittävästi hankalampaa. Yhä useammat tontit alkavat olla niin pieniä, ettei perinteiset keräysvälineet enää mahdu tontille, vaan on mietittävä jotain uutta. Me Revisolilla olemme ideoineet monikäyttöisen ja siirreltävän Revisol-laatikon, jonka käytettävyyttä on lähdetty testaamaan pilottikohteissa. Revisol-laatikot soveltuvat kokonsa puolesta erinomaisesti useiden eri jakeiden keräämiseen.

Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä saat ottamalla meihin yhteyttä.

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous Joensuun toimipisteeltä

*pakollinen kenttä

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous Kaskisen toimipisteeltä

*pakollinen kenttä

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous Kuopion toimipisteeltä

*pakollinen kenttä

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous Vaasan toimipisteeltä

*pakollinen kenttä

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous Nokian toimipisteeltä

*pakollinen kenttä

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous Seinäjoen toimipisteeltä

*pakollinen kenttä

Tarjouspyyntölomake

* pakollinen kenttä